𝕄𝕦𝕟 𝒕𝒖𝒏𝒂𝒓𝒊𝒏𝒕𝒂𝒓𝒊𝒏𝒂𝒕 𝒕𝒂𝒊 𝒕𝒂𝒓𝒊𝒏𝒂𝒏 𝒕𝒖𝒏𝒂𝒓𝒊𝒕

(●’◡’●)ﾉ No moikka moi!

Tänään kerrotaankin mun TUNARINTARINOITA! Olen niin hyvä tunari ettei voi olla sekuntiakaan, jolloin asiat menee hyvin, olen jopa tunaroinut blogissani. Tässä postauksessa on kumminkin 4 tunaroinneistani, jotka tulivat mieleeni, ne eivät kumminkaan liity blogiini! 😁

                     "Tunarin tuuria"

"Olin taas kerran koulussa eräänä...No kauniina ja kouluisena päivänä! Olin neljännellä luokalla ulkona välitunnilla kaverini kanssa. Kellot soivat ja juoksimme katoksille, olimme eri puolella katosta kuin luokkamme, joten kävelimme sen läpi, mutta huomasimme sen menevän. Katoksen takaa tuli luokkalaisemme poika ja tajusin luokan jo melkein menneen, aloin juoksemaan, mutta sitten kaaduin! Juoksin suoraan, kun se poika oli edessäni ja kompastuin, otin kädet edelleni ja se alkoi näyttää siltä kuin olisin yrittänyt halata tätä. Kaaduin juuri hänen vierestään ja hän alkoi kaverini mukaan osoitella minua, näkemässä oli kaikki A, B ja C-luokat."

     "Kuolleet ovat sinua epäonnekkaampia"

  "Olin luultavasti noin 3-vuotias ja äitini antoi minulle 'Läkerol'-pastillista puolikkaita, olin vihainen äidilleni sillä en saanut kokonaista. No, sitten menimme ulos, äitini pakkasi  laukkuunsa Läkeroleja ja söi kait sellaisen ulkona, katsoumme vain taloa edessämme, joka oli hänen mielestään hienoja maisemia. Otin hänen laukustaan salaa sellaisen pastillin, mutta aloin yskiä, olin tukehtumassa!"

                         "Eikai taas?!"

"Olin TAAS kerran jotain kolme vuotta kivassa mahdollisessa vaarassa. ⚠️

Olin rattaissa ja lähes kotona, mutta halusin kävellä! En kuitenkaan sanaut kävellä vaikka vänkäsin vastaan, niinpä päätin jotain uhkarohkea...Päätin nousta itse rattaista pois kövelemään! Osasin jo ajatella kuika kövelisin itse rattaiden vierellä kotia kohden. Koitin siis nousta rattaista pois, mutta, kun olin liikkuvissa rattaissa pääsemässä pois äitini aavistamatta mitään mä putosin! Itse en tämän jälkeen muista enää muuta, mutta äitini kertoi ettei olisi huomannut ellen olisi rääkynyt ja häntä pelotti katsoa piponi alle, kun putosin pää edellä! Onneksi päässäni oli vain kuhmu. 😮‍💨"

                    "Bonus kohtaus"

"Vasta muutama päivä sittn olin koulussa. Kävin vielä luokassa, kun muutkin kaverit, siellä oli muutama kavereistani jäämässä vielä yhdelle tunnille, jota minulla ei ole. Kun lähdin snaoin heille "heippa!" MUTTEIVÄT KEHDANNEET SITTEN VASTATA. Menin vähän kauemmas ja sanoin taas ilman vastausta. 

 Olin jo luokan ovella ja sanoin en taas, kaverit vastasivat, mutta myös opettajamme, mietin, että luulikohan se sanoneeni hälle."

Kertokaahan tuolla alhaalla kommenteissa mitä ajattelette näustä ja koko postauksetsani!

Seuraava postaus: Jatkoa "Romanttinen hetki- tarinalle".